1. Kapasiteetti (yksikkö: Ah)
Tämä on parametri, josta kaikki ovat enemmän huolissaan. Akun kapasiteetti on yksi tärkeimmistä suorituskykyindikaattoreista akun suorituskyvyn mittaamiseksi, mikä osoittaa, että tietyissä olosuhteissa (purkausnopeus, lämpötila, päätejännite jne.) akku purkaa tietyn määrän sähköä (saatavana JS-150D purkaustesti) , eli akun kapasiteetti, yleensä ampeerimääränä - tuntia yksikkönä (lyhenne, ilmaistuna AH, 1A-h = 3600C). Jos akku on esimerkiksi 48V200ah, se tarkoittaa, että akku pystyy varastoimaan 48V*200ah=9,6KWh eli 9,6 kilowattia sähköä. Akun kapasiteetti jaetaan todelliseen kapasiteettiin, teoreettiseen kapasiteettiin ja nimelliskapasiteettiin eri olosuhteiden mukaan.
Todellinen kapasiteettiviittaa sähkön määrään, jonka akku voi antaa tietyssä purkaustilassa (tietyllä sedimentaatiotasolla, tietyllä virrantiheydellä ja tietyllä päätejännitteellä). Todellinen kapasiteetti ei yleensä ole sama kuin nimelliskapasiteetti, joka liittyy suoraan lämpötilaan, kosteuteen, lataus- ja purkausnopeuteen. Yleensä todellinen kapasiteetti on pienempi kuin nimelliskapasiteetti, joskus jopa paljon pienempi kuin nimelliskapasiteetti.
Teoreettinen kapasiteettitarkoittaa kaikkien akun reaktioon osallistuvien aktiivisten aineiden antamaa sähkön määrää. Eli kapasiteetti ihanteellisessa tilassa.
Nimelliskapasiteettiviittaa moottoriin tai sähkölaitteisiin merkittyyn tyyppikilpeen nimelliskäyttöolosuhteissa voi jatkaa toimintaansa pitkään. Yleensä viittaa muuntajien näennäistehoon, moottoreiden pätötehoon ja vaihesäätölaitteiden näennäiseen tai loistehoon VA, kVA, MVA. Sovelluksessa napalevyn geometria, päätejännite, lämpötila ja purkausnopeus vaikuttavat kaikki akun kapasiteettiin. Esimerkiksi talvella pohjoisessa, jos matkapuhelinta käytetään ulkona, akun kapasiteetti laskee nopeasti.
2. Energiatiheys (yksikkö: Wh/kg tai Wh/L)
Energiatiheys, akun energiatiheys tietylle sähkökemiallisen energian varastointilaitteen osalta, varattavissa olevan energian suhde tallennusvälineen massaan tai tilavuuteen. Ensin mainittua kutsutaan "massaenergiatiheydeksi", jälkimmäistä kutsutaan "tilavuusenergiatiheydeksi", yksikkö on vastaavasti wattitunti/kg Wh/kg, wattitunti/litra Wh/l. Teho tässä on edellä mainittu kapasiteetti (Ah) ja integraalin käyttöjännite (V). Mitä tulee sovelluksiin, energiatiheyden mittari on opettavampi kuin kapasiteetti.
Nykyisen litiumioniakkuteknologian perusteella energiatiheystaso voidaan saavuttaa noin 100–200 Wh/kg, mikä on edelleen suhteellisen alhainen ja josta on tullut litiumioniakkusovellusten pullonkaula useaan otteeseen. Tämä ongelma esiintyy myös alalla sähköajoneuvojen, tilavuus ja paino ovat tiukat rajoitukset, energiatiheys akku määrittää suurimman ajomatkan sähköajoneuvojen, joten "kilometrimäärä ahdistus" tämä ainutlaatuinen termi. Jos sähköajoneuvon yksittäinen ajomatka on 500 kilometriä (verrattavissa tavanomaisen polttoaineen ajoneuvoon), akkumonomeerin energiatiheyden on oltava 300 Wh/kg tai enemmän.
Litiumioniakkujen energiatiheyden kasvu on hidas prosessi, paljon pienempi kuin Mooren laki integroitujen piirien teollisuudessa, mikä luo eron elektronisten tuotteiden suorituskyvyn parantamisen ja akkujen energiatiheyden parantumisen välille, joka laajenee jatkuvasti ajan myötä. .
Postitusaika: 10.11.2023